818

Kenraaliluutnantti Raimo Penttisen (1931-2003) kunniamerkkikokonaisuus. Kokonaisuus sisältää Suomen Valkoisen ruusun 1. luokan komentajamerkin rasiassa myöntökirjoineen (myöntökirjassa Mauno Koiviston omakätinen allekirjoitus), Suomen Leijonan komentajamerkin rasiassa myöntökirjoineen (emalivika), kunniamerkkirivan jossa Jatkosodan muistomitali, Sotilasansiomitali, Kotijoukkojen muistoristi, Kilta-ansiomitalin, Suomen reservisupeesriliiton kultaisen ansiomitalin sekä viestiristin soljen kera. Kaikkiin kunniamerkkirivan mitaleihin myöntökirjat tallella. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu Keuruun viestimiesristi (Nro. 3), Ruotsin Pohjantähden ritarikunnan 1. luokan komentajamerkki rasiassa myöntökirjoineen (myöntökirjassa Kaarle XVI Kustaan omakätinen allekirjoitus), Itävallan ansioritarikunnan 1. luokan komentajamerkki rasiassa myöntökirjoineen. Lisäksi useita sekalaisia mitaleita myöntökirjoineen, kometajasauva (sisällä kirje), kaksi lahjatikaira, juhlapuku, kenraalin lakki sekä m/22 upseerimiekka joka on kuulunut alkujaan Raimon isälle, Eversti Reino Penttiselle, joka oli yksi asekätkennän vaikuttajista. Kokonaisuudesta puuttuu kaksi Suomen Leijonan 1. luokan ritarimerkki ja Suomen Valkoisen ruusun 1. ritarimerkki. Merkkien myöntökirjat kuitenkin tallella. On mahdollista, että Penttinen ei käyttänyt näitä alempia ritarimerkkejä saatuaan korkeammat kunniamerkit samoista ritarikunnista, vaan käytti ainoastaan kokonaisuudessa olevaa mitaliripaa sekä komentajamerkkejä. Kenraali Penttinen toimi Viestipataljoonan ensimmäisenä komentajana 1970-luvulla, Pääesikunnan viestiosaston päällikkönä 1978 alkaen, Viestitarkastajana 1981 alkaen ja uransa lopuksi vielä Pääesikunnan sotatalouspäällikkönä vuosina 1986-1991. Penttisen vaikutus viestiaselajin kehitykseen Suomessa on kiistaton ja suuri osa tälläkin hetkellä käytössä olevista viestijärjestelmistä ovat hankittu Penttisen toimiessa johtavissa tehtävissä pääesikunnassa. Penttisen aika Sotatalouspäällikön tehtävissä ajoittuu historiallisesti haastavaan kylmän sodan taitekohtaan, jossa Penttisen vastuulla on ollut ennen kaikkea kelvollisen kaluston varmistaminen kriisitilanteen varalle. Penttinen lisäsi merkittävästi suomalaisen teollisuuden osuutta armeijan hankinnoissa sekä tiivisti yhteistyötä puolueettomien maiden materiaalituottajiin yhteishankintojen mahdollistamiseksi. Kunniamerkkikokonaisuudessa korostuu maamme historian yksi suurista taitekohdista ja irtaantuminen YYA-sopimuksesta. Aineistoa on sekä kylmän sodan ajalta kuin myös 1990-luvun alun liittoutumattomista maista kuten Ruotsista ja Itävallasta. Ruotsin ja Itävallan korkeat myönnöt jo eläköityneelle Kenraaliluutnantille korostavat hänen merkittävää roolia uuden sukupolven maastoajoneuvojen testaamisessa yhdessä Ruotsin ja Itävallan puolustusvoimien kanssa vuonna 1991.

Kohde on myyty